Huomaan olevani sielultani pikkukaupunki-ihminen. Vaikka asuin lapsuuteni Helsingin keskustassa, en kaipaa kaupungin kuhinaan. Minusta on ihanaa, kun ympärillä on tilaa ja vehreyttä. Puita enemmän kuin ihmisiä ja ihmisillä aikaa olla ja pysähtyä.

Ihmisenkokoisessa ympäristössä  ihmiset voivat levähtää puistossa ja

 pistäytyä lähikaupassa vaikka kävellen, myös

koiran kanssa.

 Kodikasta!