Kiinnostavan arvostelun houkuttelemana tilasin tämän kirjastosta. Aihe on mitä mielenkiintoisin ja paljonhan kirjassa on asiaa ja viisautta, ehkä vähän liiankin laajalta alueelta.
Lähdeluettelo kattaa 35 teosta. Mukana on arkkitehtuuria, psykologiaa, neurofysiologiaa, värien ja musiikin vaikutusta aivoihin, kaupunkisuunnittelua, toimistosuunnittelua. Tekijä on halunnut koota yhteen kaiken lukemansa, mikä ei sinänsä ole huono asia: lukija saa kertalukemisella mojovan tietopaketin.

Jäin kuitenkin kaipaamaan ammattitaitoista kustannustoimittajaa, joka olisi kirjoitusvirheiden lisäksi osannut myös välttää samojen asioiden toistamisen. Napakka editoiminen olisi selkiyttänyt sanomaa ja auttanut lukijaa näkemään metsän puilta, silläkin uhalla että sivumäärä olisi kutistunut. Vaikka ehkä kirjasta olisi sitten tullut kustantajalle (Minerva) liian ohkainen, nytkin sivumäärä jää alle kahdensadan.

Myötätuntoa käsitteleväksi teokseksi kirjassa on omistettu ehkä turhan paljon tilaa erilaisille luonnehäiriöille ja muille negatiivisille asioille. Teksti on paikoin turhan oppineen tuntuista ja maallikkolukijaa hämmentävää, kuten seuraava: ”Mikäli ihminen ei ymmärrä neurofysiologista, biologista ja psykologista olemistaan, hän toimii tiedostamattaan, alitajuisten koodien viemänä ja samalla tuhoaa itseään, lähimmäisiään, yhteisöään ja luontoa.” Voi kamala, kuinkakohan moni meistä voi sanoa ymmärtävänsä itsestään kaiken tuon? En minä ainakaan.  Ettei vain käytössä olisi ollut leikkaa ja liimaa –menetelmä.

Kirjan ydinsanoma: ”Myötätunto on puhtaimmillaan kyky tunnistaa toisen tarpeet ja toimia toisen kärsimyksen vähentämiseksi hänen omista tarpeistaan lähtien” pitää varmasti paikkansa ja sen olisi uskonut kertalukemiselle. Nyt lause toistuu lähes sanatarkasti useamman kerran.