Kuva: Itäranta

Vasta nyt luin tämän teoksen, joka ei esittelyjä kaipaa. Niin paljon se on ollut esillä, eikä ansiotta. Kaikessa kauheudessaan kirjaa on vaikea laskea käsistään. Kauhutunnelmaa tietysti lisää Viron ja Suomen kohtaloiden läheisyys. Lukiessa ei voi välttyä rinnastamasta Neuvosto-Viron oloja Suomen oloihin samoina ajanjaksoina. Ihmeellistä, miten nuori ihminen voi niin hyvin kirjoittaa noista ajoista ja oloista.

Totalitäärisen systeemin totaalinen perverssiys saa ihmisen toimimaan mitä monimutkaisimmalla tavalla omien arvojensa ja päämääriensä toteuttamiseksi. Tavalliset ihmiset ryhtyvät elämään kaksoisagentin elämää ja ovat terrorin uhan alaisena aina, vaikka valtarakenteet muuttuisivat ajan saatossa päälaelleen. Tarinaan rakennettu epätoivoinen rakkaustarina kuitenkin tuntui vaikeasti uskottavalta. En tiedä, voiko ihminen rakentaa niin paljon liki koko elämänsä ajan yksipuolisen rakkauden ja epärealistisen haaveilun varaan. Tämä - siis tällaiseen asetelmaan uskominen ¬- saattaa olla ikäkysymys.

Yleensä luen kirjat mieluiten alkukielellä aina kun osaan, mutta tämän (Purge) luin nurinperäisesti ranskaksi, koska sain kirjan tuliaisiksi miehen Ranskassa asuvalta sisarelta.

                                  ***

Ylläoleva kuva on otettu aamulla vähän ennen kuutta. Koirien suuri ansio on, että aamulla noustaan varhain. Päivän kauneimmat hetket ovat varhain aamulla ja myöhään illalla - siis näin kesällä.