Alun perin vuonna 1946 ilmestyneen kirjan nyt ensi kertaa lyhentämättömänä julkaistu painos. Fallada kertoo tavallisten ihmisten elämästä Hitlerin Saksassa. Kuten aiheesta voi päätellä teos on raskasta luettavaa koko liki 700 sivunsa verran. Ei siitä sen enempää.

Teos kuvaa ihmisten valintoja äärimmäisen vaikeissa ja kieroutuneissa olosuhteissa, joissa vallitsee tapa tai tule tapetuksi –ilmapiiri. On mukauduttava sairaan systeemin palvelijaksi tai sen uhriksi. Useimmat päätyvät uhriksi joka tapauksessa. Siinä missä sairas yhteiskunta yllyttää matalamielisiä hyötymään kanssaihmistensä ahtaalla olosta osa ihmisistä kykenee säilyttämään ihmisyytensä. He ovat niitä, joita kuvaa sana Mensch. Nämä ihmiset eivät sorru vakoilijoiksi ja ilmiantajiksi. Nämä ihmiset eivät vetäydy piileksimään oman päänsä pelastamiseksi, vaan yrittävät keksiä keinoja, vaikka kuinka pieniä, valtavirran kääntämiseksi. Nämä ihmiset eivät käytä lähimmäistensä vaikeaa tilannetta oman etunsa edistämiseksi, vaan päinvastoin pyrkivät heitä auttamaan. Tässä mielessä kirja on sittenkin optimistinen.