Jälleen uusi elämäntaito-opas. Kirjoittaja on vapaata tutkimustyötä tekevä lääketieteen tohtori ja immunologi. Kirjassa on valtavasti asiaa, hyvin jäsenneltynä ja käytännönläheisesti esitettynä. Sanna Ehdin siteeraa myös laajasti muitakin ajattelijoita.

Minulle kirjan tärkein sanoma vahvisti ajatusta, jota olen itsekin pitänyt tasapainoisen elämän ydinkysymyksenä: toteuta omaa unelmaasi, älä kenenkään toisen. Miten usein trendien perässä juokseminen uuvuttaa ihmiset ja saa heidät tuhlaamaan rahansa, aikansa ja energiansa johonkin muodikkaaseen asiaan vain siksi, että he kuvittelevat kaikkien muidenkin tavoittelevan sitä ja että he uskovat saavansa sen kautta osakseen muiden ihmisten arvostusta. Sanna Ehdin ilmaisee asian näin (s. 227): Ellet elä elämääsi – sen mukaisesti, kuka olet -, elät jonkun toisen elämää. Ja toisessa kohdassa (s. 167) samaan asiaan liittyen: Vaikeutena voi olla pelko siitä, että jos toimimme vastoin muiden odotuksia ja toiveita, kukaan ei rakasta meitä eikä meitä hyväksytä turvaan, osaksi yhteisöä. Pelko että jos noudatamme omaa kaipuutamme ja sisimpiä toiveitamme, joudumme ulkopuolelle.

Sivulla 82 Sanna Ehdin siteeraa Annika Doppingia: ”Dalai Lama on sanonut todelliseksi köyhyydeksi sitä, ettei ihminen ole koskaan tyytyväinen siihen, mitä hänellä on. Hänen mielestään ulkoinen rauha alkaa sisäisestä rauhasta…. Sisäinen menestys on mielenrauhan löytämistä siitä, mitä elämä kulloinkin on. Ja erilaisten tunteiden – myös epämieluisten – kohtaamista uteliaana ja läsnä olevana. Yksinkertaisesti vain tilanteen hyväksymisenä.” Viisaita ajatuksia, mutta tätä ei saa tietenkään sekoittaa defaitismiin. (Muuta minkä voit ja hyväksy mitä et voi muuttaa – ja ymmärrä näiden välinen ero.)

Monet kirjassa esitetyistä ajatuksista ovat tietenkin tuttuja, mutta varsinkin biologisiin tutkimustuloksiin pohjautuvat huomiot ovat kiinnostavia.

Ajatusten ja biologian välisestä yhteydestä Ehdin kirjoittaa (s. 110): Epigenetiikka on uusi alue, joka tutkii, kuinka ympäristö vaikuttaa solujen käyttäytymiseen muuttamatta niiden geneettistä koodia. Ja edelleen (s. 111): Masennus ja alakuloisuus ovat epätasopainotiloja, jotka osoittavat, että elimistössä on tulehdusta. Kielteisten ajatusten jauhaminen tai katkeruus myötävaikuttaa elimistön happamoitumiseen ja tulehdukseen sekä heikentää sitä kautta terveyttä ja lyhentää elämää. Toisaalta myönteinen ja toiveikas mieliala on immuunipuolustusta ja terveyttä vahvistava asia.

Flow-tilasta Ehdin kirjoittaa (s.176): Jostakin suuremmasta voi tulla osa meitä, kun keskitämme koko olemuksemme ja tietoisuutemme tarkasti määriteltyyn tehtävään. On todettu, että toistuva voiman, ajatusten, tunteiden ja sielun keskittäminen muuttavat aivoja ja mieltä. Harjoitus paksuntaa aivokuorta, lisää ilon tunteita ja parantaa yhteyttä intuitioon.

Tekijä  itse pitää kirjansa tärkeimpänä viestinä olemisessa olemisen suurta voimaa (s. 183). Hänen mukaansa voima on meissä itsessämme, ei jossain ulkopuolella. Ellemme saa siihen yhteyttä, elämme koko elämämme käyttämättä täysin kykyjämme. Luovat tauot ovat tarpeen.

Lopuksi sivulta 186: Henkisen hyvinvoinnin tärkeimmät tekijät ovat toiveikkuus ja usko siihen, että asiat sujuvat hyvin. Henkisesti ja hengellisesti suuntautuneilla ihmisillä on tutkimusten mukaan tavallista valoisampi ja toiveikkaampi elämänasenne, ja se helpottaa akuutin tai kroonisen stressin käsittelyä. Sillä on todettu olevan vahvistava ja myönteinen vaikutus immuunijärjestelmään.