Kolmen asiantuntijan laatima tietopaketti aivojen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Lähdeluettelo on mittava ja aihetta lähestytään kolmelta taholta: terveyteen ja hyvinvointiin erikoistuneen toimittajan, ravitsemustieteilijän ja liikunnanohjaajan näkökulmasta. Kirja on hyvin jäsennelty, käytännönläheinen ja helppolukuinen.

Mitä jäi mieleen? Ruokavalion ja liikunnan merkitys sydän- ja verisuonitaudeille on tunnettu yleisesti jo pitkään, mutta näiden vaikutus aivojen hyvinvointiin ja mm. dementian tai Alzheimerin taudin ehkäisyssä ovat yhtä lailla merkittävä. Myös mielialan merkitys aivojen hyvinvoinnille nousee kirjassa arvoon arvaamattomaan.

Veren HDL-kolesterolipitoisuuden riittävän korkea taso, homokysteiinitason* pitäminen kurissa ja hiljaisten tulehdustilojen estäminen ovat avainkysymyksiä. Viimeksi mainittu tuntuu olevan avaintekijä monessa vaivassa, myös ikääntymisessä ja aivotoimintojen rappeutumisessa sekä Alzheimerin taudin ja dementian synnyssä. Hiljaisen tulehduksen voi aiheuttaa stressi, säteily, lääkkeet, ympäristömyrkyt tai runsas sokerin, haitallisten rasvojen tai alkoholin käyttö. Sivulla 88 todetaan, että liika sokeri muodostaa verisuonissa proteiinien tai rasvojen kanssa tahmeita AGE-yhdisteitä (Advanced Glycosylation Endproducts), jotka edistävät hiljaisen tulehduksen syntyä ja vaurioittavat verisuonten seinämien sidekudosta, myös aivoverisuonissa. Arvellaan, että Alzheimerin tautiin liittyvä aivoihin kertyvä amyloidiplakki syntyy AGE-yhdisteistä, jotka vähitellen tuhoavat hermosoluja. Plakkeihin liittyy krooninen tulehdusreaktio ja proteiinien poikkeavaa hapettumista. Jokainen yhden yksikön nousu pitkäaikaisessa verensokeriarvossa lisää Alzheimerin taudin riskiä.

Tavoitteisiin päästään tasapainoisella ruokavaliolla, jossa kolme tekijän, omega-3-happojen, B-vitamiinien (6 ja 12) ja antioksidanttien, riittävä saanti näyttää erityisen tärkeältä. Siis paljon kalaa ja marjoja (muistisääntö: kalajamarja ).

Liikunnan merkitystä ei voi ylikorostaa: kirjan mukaan liikunta kompensoi syömäpuolen ylilyöntejä. Jos liikkuu tarpeeksi, ei makeisilla herkuttelukaan ole vaarallista. Kouluaikanani ihmisiä tupattiin luokittelemaan joko liikkujiksi tai kirjatoukiksi. Fiksuina pidettiin lähinnä kirjatoukkia; vähemmän fiksut pääsivät pätemään liikunnassa. Nyt on tämä näkemys siis täydellisesti romutettu. Liikunta pitää aivot terveinä!

Mielialan vaikutus aivojen hyvinvoinnille on nyt myös tutkimuksin todennettu. Endorfiinit ja oksitosiini ovat mielihyvähormoneja, joita syntyy kun ihminen kokee mielihyvää ja jotka tekevät hyvää aivoille. Myönteinen kehä – enkelinkehä vastakohtana noidankehälle – on helppo saavuttaa: riittää kun tekee itselleen mieluisia asioita ja iloitsee niistä. Silittää koiraa, kuuntelee musiikkia, syö suklaata. Musiikki on tässä suhteessa varsinainen ihmelääke. Musiikin on todettu aktivoivan aivoissa samoja mielihyväkeskuksia kuin suklaa, orgasmi tai huumeet. Wuau!

Tiedetään, että jo lääketieteen isä Hippokrates käytti musiikkia sairauksien hoitoon. Nyt on voitu todeta, että aivoinfarktipotilaat toipuvat nopeammin, kun heille soitetaan mahdollisimman pian infarktin jälkeen heidän lempimusiikkiaan. Tutkimuksissa on myös havaittu, että Alzheimerin tautia ja dementiaa sairastavien levottomuus ja aggressiivisuus vähenevät, kun heille soitetaan harmonista instrumentaalimusiikkia. Olen aina pitänyt kovasti barokkiajan musiikista ja nyt tiedän miksi: J. S. Bachin, Händelin ja Vivaldin musiikin hitaat osat, largot ja adagiot voivat viedä kuulijansa muutamassa minuutissa meditatiiviseen alfa-aaltojen tilaan.
 

* Homokysteiini on aminohappo, jota kertyy verisuonten seinämiin kroonisissa tulehduksissa ja hapetusstressin vaikutuksesta. Suurella osalla sydän- ja aivohalvauspotilaista sekä muistihäiriöistä kärsivistä on veressään tavallista enemmän homokysteiiniä.