Toimitusjohtajalla oli suu messingillä, eikä syyttä. Konsulttifirma AVI-TUS Oy (Action Via Information – Totally Unrealistic Strategies) oli löytänyt keinon voittonsa kohentamiseen. Vaikka liikevaihto junnasi edellisvuoden lukemissa, oli löytynyt keino katteen parantamiseksi. Henkilöstömenoja voitiin leikata reippaasti, kun enää ei tarvittaisi juniori- ja seniorikonsultteja väsäämään asiakkaille missioita, visioita, strategioita sun muita menestystekijöitä.
Ratkaisu oli löytynyt Yhdysvalloista liikkeenjohdon messuilta, josta toimitusjohtaja oli tuonut mukanaan uuden laitteen, härrävärkin. Laite tekisi tunnissa kymmenen konsultin viikon työt. Siinä oli useita usbeja ja sinihampaita. Pikseleitä ja megabittejä siinä oli miljoonittain. Se oli hieno; pinta oli helmiäishohtoista rosteriterästä, siitä uhosi ylellinen parfyymi ja se soitti taustamusiikiksi hillittyä vanhaa jatsia. Se edusti huipputeknologiaa ja huippudesignea ja se hiveli kaikkia aisteja. Parasta kuitenkin oli, että sillä oli maagisia taitoja.
Toimitusjohtajan sihteeri silmäili laitetta huvittuneena. No, olihan se hieno ja kyllähän siinä oli paljon optioita. Mutta sihteeri huomasi heti, että perusperiaate värkissä oli sama kuin edellisen toimitusjohtajan aikana käytetyssä vekottimessakin. Tuo aiempi vekotin ei vain ollut yhtä tyylikkään ja ylellisen näköinen, eikä sillä ollut noin hienoa nimeä, sehän oli kotoisasti vain puppugeneraattori.
Kommentit