Nurmitädyke


Vihreän teen hyvistä terveysvaikutuksista on tiedetty jo kauan. Vihreän teen sisältämät antioksidantit käyvät vapaiden radikaalien kimppuun ja estävät näitä tekemästä tuhojaan elimistössämme.  Nyt on saatu uuttakin tietoa: Kotilääkärin uusimmassa numerossa viitattiin tuoreeseen tutkimukseen, jossa on voitu osoittaa, että vihreän teen sisältämät katekiinit kulkeutuvat myös silmien eri osiin ja voivat näin ehkäistä glaukooman kehittymistä. Katekiinien vaikutus silmän eri osissa kestää jopa 20 tuntia.

Tämä on oikein hyvä uutinen, suvussamme kun glaukooma (korkea silmänpaine -tauti) seuraa meitä kuin uskollinen palvelija. Nyt vain täytyy opetella juomaan vihreää teetä useammin mustan sijaan. Tänään huomasin, että muutama pisara sitruunamehua terästää vihreää teetä mukavasti. Sellaisenaan se ei oikein maistu harakalle ei seipäälle.

Ruoka-aineiden terveysvaikutuksista tulee nykyään paljon uutta tietoa, eikä kaikki onneksi ole kielteistä. Jokin aika sitten tuntui, että uusi tieto aina vain lisäsi tuskaa: ensin voista tuli myrkkyä, sitten sokerista, suolasta, vehnäjauhoista, vähitellen kaikista hiilihydraateista. Hedelmiäkään ei uskaltaisi syödä niiden sisältämien torjunta-ainejäämien vuoksi. Kala olisi muuten terveellistä, mutta ympäristömyrkkyjen takia niidenkin syömistä on rajoitettava – tai ainakin on tarkkaan tiedettävä millaisissa vesissä saalis on kasvanut. Huhhuh! Lopulta sitä ajatteli, että mitä tahansa suuhunsa pistääkin, on henki ja terveys vaarassa.

Nyt onneksi on toinen ääni kellossa: tiedämme miten hyvää meille tekevät mm. kauran beetaglukaani tai tomaatin lykopeeni, kasvisten luontaisista antioksidanteista puhumattakaan. Punariisin kasvisteroleista kirjoitin jo aikaisemmassa postauksessa. Elintarvikekemia alkaa muistuttaa yhä enemmän lääketiedettä tai farmakologiaa. Kiintoisaa on, että nyt todennetaan tieteellisesti sellaisten aineiden vaikutuksia, joita luonnonmukaisesti on osattu valmistaa ja hyödyntää vuosisatojen ajan ilman, että niiden kemiallisesta luonteesta on tiedetty yhtikäs mitään.

Jonain päivänä tiede ehkä todistaa, miten hyvää meille tekevät myös luonnon pienet ihmeet – kukkaset ja niiden ihaileminen.