Jää tummuu:

Rospuutto - kelirikko. Rospuutto lienee venäjänperäinen sana. Minusta se on kaunis sana ja hyvin kuvaava: tiet ovat loskaisia tai jäisen niljakkaita, vaikeita kulkea ja  on samanaikaisesti liian kylmä (jos on jo keventänyt vaatteita liikaa) tai liian kuuma (jos edelleen kulkee mustassa toppatakissa ja aurinko tulee yllättäen esiin). Jää tummuu, eikä sinne ole enää asiaa edes pilkkijöillä.

Jotkut sanovat vihaavansa huhtikuuta juuri näistä syistä, mutta minusta se on kuitenkin kevään merkki ja siksi ilolla tervehdittävä asia.

Iloa harmauteen tuo myös Mariinski-teatterin vierailu. Olin eilen katsomassa balettia Pieni kyttyräselkäinen hevonen ja se oli aivan yliveto. Ensimmäinen näytös tuntui hivenen sekavalta, mutta toisessa näytöksessä katsoja pääsi täydellisesti mukaan satuun ja tunnelmaan. Perjantaina on luvassa lisää kun menen katsomaan vielä Balanchinen teoksen Jewels.