Miehen herralounasklubi teki poikkeuksen ja kutsui rouvat mukaan kevätretkelleen.  Näin pääsin minäkin tutustumaan Marskin metsästysmajaan. Majahan on, kuten kaikki tietävät, rintamamiesten lahja marsalkalle hänen 75-vuotispäivänään.





Majan makuuhuoneen vuode on tavallinen laveri, poikkeuksena telttavuoteista, jollaisissa Mannerheim muualla nukkui.




Turvallisuussyistä adjutanttien huoneeseen oli erillinen sisäänkäynti. Itse majaan oli kuljettava adjutanttien huoneen ohi.


Oleskeluhuone ei ole suuren suuri: pieni pirttipöytä tuoleineen ikkunan alla, kaunis koivurimoista tehty sohva yhdellä seinustalla ja sitä vastapäätä komea takka. Keittiö on pienen pieni ja sen takana emännöitsijän huone, omalla sisäänkäynnillään niin ikään.

 



Seinällä on muutamia valokuvia, yhdessä Marski koko 193-senttisessä komeudessaan saunansa kuistilla.

 

Yhdessä toisessa kuvassa saunan kuistilla istuskelee Marskin seurassa kolme miestä, joiden joukosta löysin oman isäni (kuvassa kolmas oikealta, Marski reunimmaisena oikealla).

 



Rannassa on pienempi saunarakennus, joka herätti minussa voimakkaita muistijälkiä.

Saunalla on nimittäin kaksonen eli identtinen kopio, jonka Marski sodan jälkeen lahjoitti isälleni. Sen saunan löylyistä sain nauttia aina siihen asti kunnes äitini vuosia isän kuoleman jälkeen luopui kesäpaikastaan ja samalla muistorikkaasta saunastaan.

 



Majan yhteydessä on uusi ravintolarakennus, jossa retken päätteeksi nautimme ns. Vorschmack-lounaan. Alkuruokana oli kalaseljanka, pääruokana itse Vorschmack ja jälkiruokana Sacher-torttu. Ruokajuomat ja ruokatavat olivat Marskin etiketin mukaiset.

Opas oli hyvin aiheeseensa perehtynyt ja kohteensa sisäistänyt. Paikan on tarkoitus vaalia Marskin muistoa ja henkeä. Siinä on aina myös ylidimensioinnin vaara. Minun sietokynnykseni ylittyi, kun opas kertoi, että eri maksusta paikan päälle voi tilata myös itse marsalkan; siis näyttelijän joka esittää Marskia ja kuulemma niin aidosti, että jotkut naisvieraat aivan tosissaan sekoittavat henkilöt ja tuijottavat näyttelijää ihastuksesta pää kallellaan. Henkilöpalvonnallakin pitäisi olla jotain rajaa.