Tämän sain joululahjaksi ystävältäni. Kirja ei käsittele hallitsijoiden ja sotien historiaa, vaan maailmankaikkeuden suuria arvoituksia ja tieteen kehitystä vuosisatojen saatossa. Päästäkseen asioista perille Bill Bryson haastatteli eri tieteenalojen johtavia tutkijoita kolmen vuoden ajan ja laati kuulemastaan selkokielisen yhteenvedon meille maallikoille. Bryson käy läpi millä tavalla käsityksemme tieteestä - aina aurinkokunnista atomin rakenteeseen, elämän synnystä solutoimintojen säätelyyn tai lajien kehittymisestä yksisoluisesta mikro-organismista ihmiseen - on vuosisatojen kuluessa muuttunut.

Brysonin tyyli on helposti luettavaa: hauskaa ja mukaansatempaavaa. Vain paikoin Bryson juuttuu liiallisten yksityiskohtien syövereihin mm. käsitellessään tiedemiesten kiistoja lajien taksonomiasta.

Teoksesta käy selville, miten paljon kaikesta nyt tiedämme – ja ennen kaikkea miten paljon on sellaista, mitä emme tiedä.  Bryson sanoo mm näin: ”Tilanne on siis se, että elämme maailmankaikkeudessa jonka ikää emme pysty tarkasti laskemaan, keskellä tähtiä joiden etäisyyttä emme tiedä tarkalleen, ympärillämme materiaa jota emme pysty havaitsemaan ja lisäksi meitä hallitsevat luonnonlait, joiden ominaisuuksia emme täysin tunne.”

Tutkittavaa siis riittää yhä. Kaikkein eniten minua kiinnostaisi tietää, mitä on se pimeä materia ja pimeä energia, jonka arvellaan muodostavan 95 prosenttia maailmankaikkeudesta ja jonka olemuksesta tiedemiehillä ei ole harmaintakaan hajua. Vaikka luulemme tietävämme paljon, niin suhteellisesti katsoen emme ole tänä päivänä kovin paljon viisaampia kuin esi-isämme, jotka uskoivat maailman olevan kermalla kuorrutettu pannukakku, jota aurinko kissan lailla kiertää.