Vanhemmiltani periytyneestä kirjahyllystä esiin pulpahtanut romaani kartanon perijättärestä, älykkäästä ja intohimoisesta naisesta, joka ei löydä väylää enempää älyllisten pyrkimystensä kuin intohimoisen luonteensakaan toteuttamiselle. Maughamin kieli, ironinen ote ja psykologinen tarkkanäköisyys tekevät teoksesta kuitenkin melko nautittavan.

Makupaloja:

s. 257. Ei mikään ole vaikeampaa kuin saada toinen uskomaan, että hän on tietämätön.

s. 285. Kaikkein vaikeinta älykkäälle naiselle on olla olevinaan tyhmä.