Nokia kannustaa kaikkia yli 15 vuotta palveluksessaan olleita työntekijöitään irtisanoutumaan lupaamalla heille vuoden palkan. Menettely on aika tavanomainen silloin kun yritys haluaa vähentää väkeä ilman YT-kiemuroita ja siihen liittyvää rekrytointikieltoa. Monelle tarjous onkin houkutteleva: vuoden sapattivapaa täydellä palkalla tai vaihtoehtoisesti uusi työ ja tuplapalkka vuoden ajaksi. Win-win -tilanne, sekä työnantaja että työntekijä voivat olla tyytyväisiä.

Oopperassa sen sijaan tarjotaan vuoden irtisanomispakettia valituille solisteille, joiden toivotaan poistuvan kuvioista. Jos solistit eivät tarjoukseen tartu, heitä ei silti irtisanota vaan työ jatkuu täydellä palkalla. Kolmeen vuoteen heille ei omassa talossa ole minkäänlaisia tehtäviä, ei suuria eikä pieniä. Sen sijaan heillä on oikeus tehdä vierailuja talon ulkopuolella.

Kukaan valituista solisteista ei tämänpäiväisen Hesarin mukaan ole tarttunut irtisanoutumisen tilaisuuteen. Ja miksi ihmeessä olisikaan. Jos vaihtoehtoina on vuoden palkka ilman työtä ja ilman työsopimusta tai kolmen vuoden palkka työsopimuksella ilman työtä, niin että kummassakin tapauksessa on mahdollisuus tehdä ulkopuolista keikkaa, niin miksi todellakaan kukaan valitsisi ensimmäistä vaihtoehtoa.

Mikko Franck voi olla hyvä taiteellinen johtaja, mutta henkilöstöjohtamisessa hänellä ei tunnu olevan kovin hyvää psykologista silmää. Koko hanke näyttää - ainakin ulkopuolisen silmin - etukäteen tuomitulta, eikä varmasti ole omiaan parantamaan työilmapiiriä!